Mietteitä musiikin vaikutuksesta ihmisen terveyteen
Lainaan tähän alkuun lausuman Seppo Kimasen teoksesta Kimasen lento
(sivu390):
”Taidetta tarvitaan, koska se muokkaa elämää miellyttävämmäksi,
edesauttaa vuorovaikutusta yhteisön muiden jäsenten kanssa, ruokkii aisteja ja
laajentaa ymmärrystä. Erilaiset taiteelle omistetut rituaalit rytmittävät
elämää ja auttavat käsittelemään traumaattisia kokemuksia. Tällaista
luettelointia voisi jatkaa loputtomiin”.
Musiikilla, itselleni tärkeimmällä kulttuurin osa-alueella - ja tällä
tarkoitan musiikin kuuntelua ja erityisesti aktiivista musisointia (laulaminen,
soittaminen ja tanssiminen) - on meihin jokaiseen erittäin voimakas vaikutus.
Se vaikuttaa sekä ajatteluumme, tunteisiimme ja toimintaamme, että myös
terveyteemme ja sairauksiimme. Sillä on myös voimakas vaikutus
muistiimme.
Musiikki voi jopa nostaa kipu- ja ärsytyskynnystä ja siten toimia
kipulääkkeenä.
Rytmi voi vaikuttaa kehoomme niin, että sydämen sykkeemme ja
hengityksemme alkaa seurata musiikin pulssia. Musiikki voi rentouttaa tai
voimaannuttaa, ja jotkut musiikkielokuvat voivat vaikuttaa meihin syvästi
persoonallisilla tavoilla.
Amerikkalaisen MIT:n (Massachusets Institute of Technology) tutkijat tarkastelivat äskettäin aivojen aktiivisuutta musiikin kuuntelun yhteydessä, jotta ymmärtäisivät paremmin käsittelevätkö aivot kuultuja ääniä yhtenä kokonaisuutena vai kulkevatko eri lähteiden tuottamat impulssit mahdollisesti eri osa-alueiden käsiteltäviksi. Tiedemiehet käyttivät FMRI -dataa (Toiminnallinen magneettikuvaus), joka oli saatu koehenkilöiltä heidän kuunnellessaan 165 erilaista ääntä; musiikkia, puhetta ja jokapäiväistä melua. Tutkijat totesivat, että musiikilla, genrestä riippumatta on aivan omat mekanisminsa aivojen kuuloalueella tapahtuvassa prosessoinnissa. Eri tyyppiset äänimaailmat kulkeutuivat tyystin eri hermoratoja pitkin aivojen käsitellessä niitä. Ääni-impulssit vaikuttivat eri aivoalueisiin riippuen siitä, oliko kyse musiikista, puheesta tai hälystä. Emotionaaliset vaikutukset ihmiseen vaihtelivat hyvin suuresti äänien laadun mukaan.
Musiikki auttaa emotionaalisen tasapainon saavuttamisessa; mieltä kuohuttavat tunteet, pelot ja yllättävien tapahtumien aiheuttavat negatiiviset reaktiot kyetään hallitsemaan paremmin musiikin avulla kuin ilman sitä. Ajatellaan vaikkapa avioeroa, läheisen kuolemaa tai potkuja työstä, sopivan musiikin avulla tunnetasapaino voi säilyä menetyksestä huolimatta! Musiikki voi jopa nostaa kipu- ja ärsytyskynnystä ja siten toimia kipulääkkeenä.
Musiikki voi vaikuttaa suuresti mielialallamme, joten meidän on valittava
viisaasti mitä kuuntelemme. Kun tuntuu masentavalta, voi olla houkuttelevaa
soittaa musiikkia, joka sopii siihen, miltä tuntuu. Se voi kuitenkin saada
meidät tuntemaan olomme entistäkin pahemmalta.
Niinpä voi olla paljon hyödyllisempää valita sellaista musiikkia, joka on
lähellä tuon hetkistä tunnetta, mutta emotionaalisesti hieman sen yläpuolella,
esimerkiksi hieman nopeampitempoista tai hieman iloisempaa kuin tunnetila
edellyttäisi, tai musiikkia, joka alkaa hitaana ja surullisena, mutta muuttuu
iloisemmaksi ja vaikuttaa mielialaan kohottavalla tavalla.
Musiikin vaikutus on hyvin henkilökohtaista, ja se mikä toimii yhden
henkilön kohdalla, ei välttämättä toimi samalla tavalla toiselle henkilölle.
Tärkeätä on valita henkilökohtaisen musiikkimaun mukaista musiikkia, sitä jota
on tottunut kuuntelemaan iloisina, kohottavina hetkinä.
Erica Roth on kirjoittanut musiikin ja sydämen sykkeen välisistä
suhteista ansiokkaan artikkelin, jossa hän mainitsee mm. että musiikin rytmi
saattaa usein synkronoida sydämen sykkeen, toisin sanoen muuttaa sykkeen
samaksi kuin musiikin rytmi. Tällöin kannattaa tietysti valita tempoltaan
rauhallinen teos, jos tarkoitus on hidastaa sykettä - ja rentoutua.
Ammattimuusikon kohdalla tämä ei aina pidä paikkaansa, koska kuuntelu
usein herättää hänessä analysoivaa aivotoimintaa, joka tekee synkronointiprosessin
hyvin komplisoiduksi.
Oheisen linkin kautta löydät lisävalaistusta tähän aiheeseen:
Muistisairaalle henkilölle on hyvä valita sellaista musiikkia, josta hän
on nauttinut nuoruudessaan. Tieteelliset tutkimukset ja käytännön kokemukset
todistavat yhtäpitävästi, että mielimusiikin kuunteleminen voi palauttaa
dementoituneen ja puhekykynsä menettäneen henkilön keskustelutaidon
sellaiselle tasolle, että vuorovaikutus hoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa
alkaa tuottaa tyydytystä ja parantaa siten elämän laatua merkittävästi; potilas
voi esittää omaan elämäänsä liittyviä toivomuksia, jotka lähipiiri voi näin
toteuttaa - molemmat osapuolet hyötyvät!
Tässä viittaan Hyvä Terveys–lehden artikkeliin, jossa
kerrotaan muutamista kotimaisista ja ulkomaisista tutkimuksista, joiden
tulokset yksiselitteisesti todistavat ”Tunti musiikkia potilaan oman maun
mukaan joka päivä kahden kuukauden ajan”, lääkäri kirjoittaa
reseptilomakkeelle. Musaresepti voi pian olla totta, sillä näyttöä musiikin tervehdyttävistä
vaikutuksista kertyy kiivasta tahtia.
Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Helsingin
yliopistollisen keskussairaalan pilottitutkimus osoitti, että musiikin kuuntelu
edistää toipumista aivohalvauksesta. Kielellinen muisti ja tarkkaavaisuus elpyi
paremmin niillä potilailla, jotka nautiskelivat päivittäin annoksen itse
valitsemaansa musiikkia.
Lisää todisteita musiikin kuntouttavista vaikutuksista
julkaisivat äskettäin myös Lontoon Imperial Collegen tutkijat. He havaitsivat
musiikin petraavan aivohalvauksen vioittamaa hahmotuskykyä.
Näin ollen ne
väitteet, että yhteiskunnan on ensin saatava sairaalat ja hoitoyksiköt kuntoon,
ja jos jotain resursseja jää jäljelle, vasta sitten voidaan ajatella
kulttuuriin ja musiikkiin panostamista. Tämä on todella vaarallista ajattelua
ja johtaa suureen resurssien tuhlaukseen! Esimerkiksi Helsingin Sanomien
artikkelissa Vesa Siren kertoi 29.4.2016 seuraavaa:
Tutkimusten mukaan
jokainen kulttuuriin sijoitettu euro maksaa itsensä epäsuorasti takaisin
kaksi-, jopa kuusinkertaisesti. Festivaalipaikkakunnilla hyötysuhde saattaa
olla monikymmenkertainen.”
Nämä sanat lausui
säveltäjä Kalevi Aho.
Viime syksynä kutsuin Nuottiavain-tapahtuman vieraaksi Palokan
Pelimannitalolle Pietarin valtionyliopiston psykologian professorin, Anatoly
Zhirkovin esitelmöimään aiheesta Musiikki ja terveys. Hän kertoi omasta
työstään aiheen parissa. Hänen tutkimuksissaan paljastui monia musiikin
hyödyllisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen; oikein valitun musiikin kuuntelu
vaikuttaa verenpaineeseen, se rentouttaa, parantaa unen laatua, selkiinnyttää
ajatuksia, vahvistaa muistia, vähentää masennusta jne.
Professori Zhirkov kertoi myös Pietarin synnytyslaitoksen hankinnoista
vuodelta 1904: silloin laitokselle hankittiin Saksasta urut, joiden
musiikilla äitien synnytystuskia vähennettiin hyvin tuloksin! Tämä tapahtui siis
vuonna 1904!
Ohjeita musiikin kuunteluun:
Joskus voit laittaa musiikin soimaan taustalle, kun jatkat päivittäisten
aktiviteettiesi kanssa. On hyvä laulaa tai hyräillä, tai jopa tanssia! Voit
tehdä sen ehkä yksin, vaikka se voi olla hauskempaa muiden, hyvien ystävien
kanssa. Silloin toimintaa tukee myös sosiaalinen aspekti.
Tee soittolistoja matkapuhelimellasi tai musiikkisoittimellasi mielialasi
mukaisesti sopivalla musiikilla, esimerkiksi vähitellen kevyemmäksi ja
nopeammaksi, jos tunnet itsesi surulliseksi. Jos taas olet jännittynyt,
soita rauhoittavaa.
Voit luoda soittoluettelon jokaiselle tunteelle ja nimetä ne vastaavasti
esim. rauhoittavaa, innostavaa tai kohottavaa. Näitä suosikkeja löydät helposti
YouTuben pohjattomasta aarreaitasta - ihan ilmaiseksi!
Oheisena muutamia
linkkejä:
Edellä mainitut linkit avaavat kuunneltavaksesi useita tunteja kestävät
kuunteluhetket. Kokeile!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti