Sitten itse konsertti oli varmaankin aito menetys siitä päätellen, että yleisö kuunteli hiiren hiljaa. Kiitoksen ansaitsee Jyväskylän Ylioppilasteatterin näyttelijäryhmä perusteellisesta paneutumisestaan haasteelliseen tehtävään; lapsiryhmän mielenkiinnon ylläpitäminen ei ole niitä helpoimpia tehtäviä. Nyt onnistuttiin. Toisen kiitoksen lausun erittäin hyvin tehtäväänsä valmistautuneen, lahjakkaan kapellimestarin panoksesta; Tiiu Tuominen hallitsi orkesterin erinomaisen hyvin! Ja orkesteri oli jälleen täysin haasteensa tasolla!
Konsertista jäi miellyttävä muisto, joka on edelleen mielessä siitäkin huolimatta, että kotiin palatessa RikkiMikko kohtasi tuskallisen päätöksen hienosti alkaneelle illalle: kolmenkymmenen kilon lasti taisi olla liikaa vanhan miehen kropalle kiivetä kolmanteen kerrokseen kaikki vermeet mukanaan. Basson, jakkaran, nuottitelineen ja Itellan postil
Ensi viikolla kerrotaan sitten kuinka Mika onnistui korjausoperaatiossa, joka sanottakoon tässä, ei ole varmaankaan niitä helpoimpia. Siihen saakka: hyvää ankeaa loppusyksyä!
P.S. Käy tutustumassa viulunrakentajan työn salaisuuksiin tämän YouTube- videon kautta. Kannattaa varmasti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti