Puheenvuoro Taidemarkkinoilla

Tänään maanantaina 10.4.2017 olin vierailulla Keltinmäen palvelukeskuksessa, jossa käytin seuraavan puheenvuoron:

Minun nimeni on Mikko Oinonen. Olen ammatiltani muusikko.

Aivan aluksi haluan sanoa lämpimät kiitokset tämän tilaisuuden järjestäjille sekä erityisesti taitavalle ja herkälle kollegalleni, pianotaiteilija Sini Aaltiolle, jonka suosituksesta sain kutsun osallistua tähän tilaisuuteen. Haluan mainita omasta taustastani sen verran, että olen toiminut ammattimuusikkona Jyväskylä Sinfonian kontrabassoryhmässä 38 vuotta, ja nyt olen siitä työstä neljättätoista vuotta eläkkeellä. Musiikki on aina kuulunut jokapäiväiseen elämääni jo pikkupojasta saakka, vaikka varsinaista koulutusta en siihen ammattiin saanut kuin vasta 23 vuotta täytettyäni.

Musiikilla on mahtava voima, jonka on tiedostanut myös tänä vuonna 40 vuotta täyttävä Aivoliitto. Tämä 44 paikallisosastoa käsittävä liitto, jonka jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 8000, on valinnut juhlavuoden teemakseen ”Aivot ja musiikki”. Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 

Teema näkyy liiton toiminnassa useina kaikille avoimina konsertteina, sosiaalisessa mediassa julkaistuissa videoissa, joissa liiton ja paikallisyhdistysten henkilökunta kertoo omasta mielimusiikistaan, sekä Kielipolku- ja Aivoterveys-lehtien useissa musiikkiin liittyvissä artikkeleissa. Tietoja näistä tilaisuuksista on Aivoliitto 40 vuotta –esitteessä. Sen löydät osoitteesta:

https://www.aivoliitto.fi/files/3267/aivoliitto_juhlavuoden_esite.pdf

Neurologian erikoislääkäri Martti Solismaata lainatakseni, ”Musiikkia on ollut aikojen alusta: meren aallot, valaan laulu, ukkosen jylinä ja niin edelleen”. 

Musiikki on syvällä ihmisen tajunnassa, ja musiikkiterapeutti Juha Ukkonen on verrannut musiikkia sipuliin, jonka päällimmäinen kerros on tätä päivää koko tunteiden kirjossaan ja sisemmät kerrokset vievät sitten muistipolkua lähihistoriaan ja ajan kuvaan. Hän sanoo kerroksista löytyvän sekä oman,  myös perheen ja  koko kansakunnan historian. Kulttuuriperimä musiikillisine arkkityyppeineen on siellä sisemmissä kerroksissa.  Voidaan sanoa, että Luonnon äänet ovat kaiken musiikin alku.

 Musiikki on minun elämäni tärkein virike. Se täyttää jokaisen päiväni aamusta iltaan vielä 76-vuotiaanakin, vaikka olen ollut eläkkeellä jo 14 vuotta.

Kuuntelen musiikkia jonkin verran, mutta aktiivinen musisointi, etenkin klassisen musiikin ja jazzin soittaminen on tärkein harrastukseni. Säännölliset muusikkotapaamiset ja keskustelut muusikoiden kanssa sekä sinfoniakonserteissa käynti antavat tärkeää sisältöä elämääni. Sen lisäksi olen havainnut sen erinomaiseksi kivunhallintamenetelmäksi. Myös tilapäiset mielen matalapaineet haihtuvat musiikkia kuunnellessa.

Tunnen rentoutuvani musiikin vaikutuksesta. Se herättää positiivisia tuntemuksia, varsinkin silloin kun se palauttaa kauan sitten kokemiani miellyttäviä muistoja. Olen sitä mieltä, että hyvä mieli sinänsä, saavutetaanpa se millä tahansa terveellisellä tavalla, on ihmissuhteiden hoidossa ensiarvoisen tärkeä.

Olen vieraillut viime päivinä ja viikkoina useissa Jyväskylän seudun vanhuspalvelukeskuksessa kertomassa Aivoliiton 40-vuotisesitteestä ja  samalla omasta projektistani, jota aion toteuttaa tämän kevään ja ensi kesän aikana, toivottavasti vielä senkin jälkeen.

Tuo projekti sisältää musiikkihetkiä edellä mainituissa laitoksissa joko yksin tai säestävän muusikon kanssa (pianisti, harmonikansoittaja tai kitaristi), tai Karin Parhaat-yhtyeen jäsenenä. Kun esiinnyn yksin, minua säestää tietokoneen säestysohjelma, tavallisimmin Piano Escort tai vastaava. Tällöin ohjelmisto koostuu klassisen musiikin helmistä. Säveltäjänimiä ohjelmistossani ovat Johann Sebastian  Bach, Franz Schubert, Jules Massenet, Pietro Mascagni, Antonin Dvořak, Charles Gounod, Camille Saint-Saëns jne.

Viime syksynä kutsuin Palokan Pelimannitalon Nuottiavain-tapahtumaan Pietarin valtionyliopiston psykologian professorin, Anatoly Zhirkovin, joka kertoi esitelmässään mm, että jo vuonna 1904 Pietarin synnytyssairaalassa otettiin synnytyskipujen hallinnassa käyttöön musiikki; laitokseen tilattiin Saksasta urut juuri tätä tarkoitusta varten. Musiikilla saatiin alennettua verenpainetta ja voitiin rauhoittaa synnyttävää äitiä ja pienokaista.

Olen perustanut  joulukuussa 2015 Facebookiin ryhmän, jonka nimi on  ”Musiikkia muistisairaille - Music for people with memory  disorders”. Siinä on tällä hetkellä 143 jäsentä, joista osa on kirjoittanut mielipiteitään ja julkaissut tieteellisiä tutkimustuloksia musiikin vaikutuksesta ihmisen terveyteen ja ennen kaikkea muistiin, osa vain jakanut tai käynyt tykkäämässä.

Tässä lainaus erään tähän Facebook-ryhmään mukaan tulleen henkilön kokemuksista:

”Kiitos että saan olla mukana. Musiikki on ollut ja on lähellä sydäntäni, myös aivan konkreettisesti. Vuodenvaihteen jälkeen tulee kuluneeksi 26 vuotta siitä, kun makasin HYKSin sydänvalvonnassa Meilahdessa useita vuorokausia. Takana oli vaikea infarkti, jonka seurauksena oli osittainen kuolio sydämen etuseinässä ja siitä on jäljellä tänä päivänäkin arpikudos. Minulla ei ollut edes lukulupaa (käsiä ei saanut nostaa). Mutta kasettisoitin oli, kasa paristoja ja C-kasetteja. Kaseteilla oli Mendelssonia, Bruchia, Mozartia, Tsaikovskia, Sibeliusta, Rodrigoa jne. Tulevaisuus oli täysin pimennon peitossa, mutta musiikki kuulokkeissani auttoi unohtamaan sen hetkisen kurjuuden ja antoi voimaa taistella vastaan. Hoitaja kävi säännöllisesti tarkastamassa tilani ja samalla kysäisi, mikä nyt on menossa. Tippa tulee silmäkulmaan vieläkin, kun esimerkiksi Bruchin viulukonserton ensimmäisen osan ensi tahdit kajahtavat. Nyttemmin on useissakin tutkimuksissa todettu musiikin ihmeellinen vaikutus. Olen kokenut, että ainakin omalla kohdallani nimenomaan klassisesta musiikista oli valtava voimauttava vaikutus. Toivuin omaksi ja muutaman lääkärinkin ihmetykseksi työelämään vielä 15 vuodeksi”.

Lopuksi vielä Markku T. Hyypän kommentti, jonka löysin edellä mainitulta Facebook-sivulta: Luova toiminta ei ole vain pehmeää lääketiedettä. Se on vaikutuksiltaan yhtä todellista kuin muukin lääketiede.

Sitaatti: ”Taidelähtöisten menetelmien ideana on houkutella tunteita esille. Tunteiden merkitys hyvinvoinnille on keskeinen. Niiden avulla reagoimme ja sopeudumme elämän eri tilanteisiin. Kyky ilmaista tunteita, on myös suojaava tekijä”.

Neurologi Markku T. Hyyppä kuvaa teoksessaan Kulttuuri ja terveys kulttuuri- ja taidekokemusta aivojen aktivoitumisen näkökulmasta. 

Onnellisuus ja tyytyväisyys liittyvät aivojen mantelitumakkeeseen. Kun ihminen kokee tunteita, aktivoituvat pikkuaivot sekä otsa-aivokuoren etummainen osa. Aivojen aineenvaihdunta vilkastuu ja kehoon erittyy lukuisia hormoneita: oksitosiinia, serotoniinia ja endorfiineja.

Oksitosiinia erittyy runsaasti silloin, kun koskettamme toisiamme. Oksitosiinia voidaan kutsua myös empatiahormoniksi, sillä sen on todettu lisäävän myötätuntoa. Lisäksi se vähentää stressiä. 

Wikipedia kertoo asiasta seuraavaa: Oksitosiinia erittyy seksuaalisen mielihyvän sekä eräiden hellyydenosoitusten, kuten halaamisen ja suutelun yhteydessä. Oksitosiinilla on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus, minkä vuoksi sitä tutkitaan potentiaalisena lääkkeenä sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Odottavalla äidillä oksitosiini saa kohdun lihakset supistelemaan ja sikiön liikkeelle. Imettävällä äidillä oksitosiinin tehtävänä on saada maito poistumaan rinnoista supistamalla maitotiehyitä ympäröiviä pieniä sileitä lihaksia.^[1][2][3] Oksitosiinin on havaittu herättävän miehillä niin negatiiviset kuin positiivisetkin varhaislapsuuden muistot äitisuhteesta myös myöhemmällä iällä.^[4]

Oksitosiinin vapautumiseen kehossa voidaan vaikuttaa monin eri tavoin. Muun muassa kosketus ja hieronta vapauttavat oksitosiinia, kuin myös kaikki mielihyvän tunteeseen liittyvät asiat, kuten mielimusiikki. Oksitosiini vahvistaa ihmisten välistä kiintymystä ja luottamusta toisiinsa.

Serotoniini on eräs aivojen välittäjäaine. Sen toiminta keskushermostossa vaikuttaa muun muassa mielialaan, vireystilaan, aggressiivisuuteen ja ruokahaluun. Muualla elimistössä serotoniini osallistuu verenpaineen säätelyyn ja ruoansulatuskanavan toimintaan. 

Endorfiinit tai endomorfiinit (engl. endogenous morphines, ’sisäsyntyiset morfiinit’) ovat keskushermostossa esiintyviä hormoneja eli elimistön itse tuottamia välittäjäaineita, jotka sitoutuvat opioidireseptoreihin saaden aikaan mielihyvän tunnetta ja vähentäen kipuja. Aivolisäke valmistaa noin tusinan verran endorfiineja, joita ovat esimerkiksi alfa-endorfiini, beeta-endorfiini ja gamma-endorfiini.

Elimistö tuottaa endorfiineja etenkin unen aikana ja suurin osa elimistön endorfiinituotannosta tapahtuukin kello kahden ja neljän välisenä aikana.^[2] Endorfiineja vapautuu myös esimerkiksi pitkäkestoisen liikunnan, mielimusiikin kuuntelun, nauramisen, itkemisen ja seksin yhteydessä. 

Tarkoitukseni on julkaista tämä teksti musiikkiblogissani, jonka löydät kirjoittamalla Googleen ”RikkiMikon Musiikkiblogi”. Koska tässä tekstissä on paljon sellaisia sanoja, jotka siellä blogitekstissä on linkitetty niihin lähteisiin, joista olen tietoja kerännyt, kannattaa käydä lukemassa tätä blogia, mikäli edellä esitetyt asiat alkoivat kiinnostaa. Myös edellä mainittu Aivoliiton juhlaesite avautuu blogin tekstilinkin kautta.

Muutama sana vielä soittimesta, jota käytän musiikkiprojektissani:

Akai EWI 5000 on puhallinsyntetisaattori. Sen ääni tuotetaan vahvistimessa, ja sävelkorkeutta, äänen voimakkuutta ja vibratoa ohjataan sormilla, puhallusintensiteettiä muuttamalla ja suukappaleen purennan avulla. 

Erilaisia soitinääniä on tasan sata. Ääniala on yli kahdeksan oktaavia. Instrumenttiin voi kytkeä kuulokkeet, jolloin ympäristöä häiritsemätön harjoittelu on mahdollista. Soittimen voi kytkeä tietokoneeseen esimerkiksi musiikin suoraa tallennusta ja nuottien kirjoitusta varten. 

Kiitos teille, kun jaksoitte kuunnella!