Mikon Musiikkihetki sekä Jarin ja Mikon Musiikkihetki

Kuluneena vuonna Mikon Musiikkihetki toteutui lähes yhdeksänkymmentä kertaa. Kukin konsertti sisälsi tunnin verran eri genreistä koostuvaa musiikkia; klassista, elokuva- ja musikaalisävelmiä, jazzia, gospelia.

Vajaa vuosi sitten liittouduimme pianisti Jari Leppäsen kanssa duoksi, joka on esiintynyt viikoittain Jyväskylän Sepän Kipinässä perjantaisin klo 13:00 alkaen. Ohjelmamme sisältää pääasiassa klassisen musiikin helmiä, mietiskelyyn houkuttelivia melodisia tuokiokuvia eri vuosisadoilta. Emme julista mitään uskonnollisia teemoja, vaan ajattelemme musiikin puhuvan puolestaan.

Olemme sopineet Sepän Kipinän henkilökunnan kanssa, että edellä kuvatut Musiikkihetket jatkuvat myös ensi vuonna, siis V. 2019 joka perjantai klo 13:00 alkaen.

https://www.lehteri.fi/henkijaelama/bossa-novaa-ja-aivojumppaa/

Mikon Musiikkihetket jatkuvat

Mikon Musiikkihetki on jatkunut tähän päivään, 6.11.2018 saakka jo pitkälti toista vuotta. Tämän vuoden aikana olen järjestänyt noin 75 tunnin mittaista konserttia, ja yhteensä niitä on ollut noin 145. 

Voit tilata omaan juhlaasi tällaisen konsertin joko minun yhden muusikon ja tietokonetaustojen kanssa tai yhdessä pianisti Jari Leppäsen kanssa.

Konserteista ei ole toistaiseksi jäänyt juurikaan soivia dokumentteja, mutta nyt olen päättänyt ryhdistäytyä tässäkin asiassa. Eilen tallentui videolle Edward Elgarin Salut d’amour, joka on ollut nähtävillä Facebookissa noin vuorokauden ajan. Liitän tähän tuon videon linkin: 

https://www.facebook.com/RikkiMikko/videos/10156782318243851/

Sieltä musiikin takaa kuuluu epämääräistä tuhinaa, mutta älkää antako sen haitata. Se liittyy kiertohengitykseen, jonka ääni kännykällä tallennettu video toistaa  vähän liian korostetusti. Oikeanlaisilla äänityslaitteilla se kauneusvirhe olisi poistettavissa.

Youtubesta löydät myös jotain:

Musiikkiseikkailu Jyvälässä

Tänään maanantaina 5.11.2018 olimme Jari Leppäsen kanssa Jyvälän kansalaiopiston uusissa tiloissa järjestämässä Musiikillista seikkailua 8 - 11 -vuotiaille koululaisille. Mukana oli myös vapaaehtoisia ihania naisia, jotka huolehtivat lasten hyvinvoinnista. 

      Avasimme tilaisuuden lyhyellä soitinesittelyllä, kun meidät oli ensin esitelty yleisöllemme. Sen jälkeen soitimme J. S. Bachin Arian, joka on yksi osa säveltäjän D-duuri-orkesterisarjasta Nr 3. 

Jari pohjusti esitystä kertomalla sävellyksen rakenteesta ja kehottamalla lapsia tarkkailemaan teoksen eri elemennttejä; hidasrytmistä pianon vasemman käden bassokulkua, soolosoittimen pitkälinjaista melodiaa ja pianon oikean käden vuoropuhelua melodian kanssa. 

Sen jälkeen sama teos esitettiin uudelleen, ja lapsia kehotettiin liikkumaan musiikin tahdittamana omien mieltymystensä mukaan. 

Esitimme vielä muutaman klassisen musiikin teoksen,  Robert Schumannin Träumerei ja Am Camin, Fritz Kreislerin Liebesleidin ja Edward Elgarin Salut d'amourin

Yleisömme tuntui olevan kovasti innoissaan tästä pikku seikkailusta. Myös me Jarin kanssa otimme vastaan tämän uuden haasteen mielihyvin. 

Jyvälän kansalaisopisto on Jyväskylässä toimiva, Jyvälän Setlementti ry:n ylläpitämä kansalaisopisto. Sen uusi toimitalo on valmistunut kesällä 2015 osoitteeseen Palokunnankatu 16. Joulukuussa 2011 Jyvälän entinen toimitalo tuhoutui tuhopoltossa. Palanut rakennus oli entinen Kortesuon kartano. Wikipedia

Mietteitä kielen opiskelusta

Muutamia hajamietteitä kielen opiskeluun:

Olen tehnyt vuodenvaihteessa päätöksen opetella jonkin uuden vieraan kielen pitääkseni aivosoluni sellaisessa järjestyksessä, että niistä olisi iloa vielä mahdollisimman pitkään. 
Uudeksi kieleksi valikoitui Espanjan kieli, ja toisaalta Ruotsi, koska uskon niistä olevan minulle eniten hyötyä tulevaisuudessa. Päädyin käyttämään puhelimen sovelluksia. koska niitä voi käyttää lähes missä vain, kun ylimääräistä aikaa ja meluton paikka vain on käytettävissä. Valintani olivat englanninkieltä hyödyntävä DuoLingo (Englanti - Espanja ja Englanti - Ruotsi) ja kotimainen laajaa tunnustusta saanut WordDive (Suomi - Espanja). Viimemainittu on maksullinen, alun 14 päivän ilmaisjakson jälkeen 9,99 €/kk.
Toimi seuraavasti:
• Lataa sovelluskaupasta (App Store, Google Play) joku seuraavista sovelluksesta: WordDive, DuoLingo, Babbel tai joku muu ja avaa se puhelimessasi (iPhone tai Android) tai Padissasi. 
• Suorita näiden sovellusten antamat tehtävät säännöllisesti, aloita aina mieluiten heti aamulla.
• Käytä oheismateriaalina myös Google kääntäjän antamia käännöksiä: esimerkiksi viikonpäivät, kuukausien nimet, numerot ja niin edelleen on hyvä katsoa sieltä erikseen ja tallentaa ne Google kääntäjän tähtimerkin alle, jolloin voit käyttää niitä myöhemmin tarkistukseen.
• Google kääntäjä on kehittynyt viime aikoina valtavasti, ja sen apua voit käyttää myös keskusteluissa suomea ymmärtämättömän henkilön kanssa tulkkina: valitse vasemmalle puolelle suomenkieli ja oikealle puolelle keskustelukumppanin käyttämä kieli, paina kuvan keskellä olevaa mustaa mikrofonikuvaketta, jolloin avautuu uusi ikkuna. Sen alareunassa on isompi punainen mikrofonikuvake, jonka vasemmalle puolelle ilmestyy punainen kenttä merkiksi siitä, että voit puhua suomea. Kun painat puheen jälkeen tuota punaista kenttää, siirtyy vastaus/puhevuoro kumppanillesi,  ja oma puheesi näkyy tekstinä ja kuuluu puheena nyt sillä kielellä jonka valitsit, esimerkiksi englanti. Tulos on hämmästyttävä! Katso kuvaa:  
  
• Muista että säännöllinen harjoittelu tässä niin kuin kaikessa tavoitteellisessa toiminnassa on kaiken A ja O. Älä kuitenkaan herpaannu, jos joku päivä jää väliin. Seuraavana päivänä voit ehkä harjoitella vähän enemmän paikataksesi laiminlyöntisi. 
• Kielen opiskelu onnistuu iästä riippumatta, tosin vanhemmalla iällä mieleen painaminen ja muistilokeroista palauttaminen vaativat enemmän toistoja, enemmän  harjoitusta. Muista, että pieni lapsikin harjoittelee monta tuntia päivässä oppiakseen puhumaan!

Mietteitä musiikin vaikutuksesta ihmisen terveyteen

Mietteitä musiikin vaikutuksesta ihmisen terveyteen

Lainaan tähän alkuun lausuman Seppo Kimasen teoksesta Kimasen lento (sivu390):

”Taidetta tarvitaan, koska se muokkaa elämää miellyttävämmäksi, edesauttaa vuorovaikutusta yhteisön muiden jäsenten kanssa, ruokkii aisteja ja laajentaa ymmärrystä. Erilaiset taiteelle omistetut rituaalit rytmittävät elämää ja auttavat käsittelemään traumaattisia kokemuksia. Tällaista luettelointia voisi jatkaa loputtomiin”.

Musiikilla, itselleni tärkeimmällä kulttuurin osa-alueella - ja tällä tarkoitan musiikin kuuntelua ja erityisesti aktiivista musisointia (laulaminen, soittaminen ja tanssiminen) - on meihin jokaiseen erittäin voimakas vaikutus. Se vaikuttaa sekä ajatteluumme, tunteisiimme ja toimintaamme, että myös terveyteemme ja sairauksiimme. Sillä on myös voimakas vaikutus muistiimme. 

Musiikki voi jopa nostaa kipu- ja ärsytyskynnystä ja siten toimia kipulääkkeenä. 

Rytmi voi vaikuttaa kehoomme niin, että sydämen sykkeemme ja hengityksemme alkaa seurata musiikin pulssia. Musiikki voi rentouttaa tai voimaannuttaa, ja jotkut musiikkielokuvat voivat vaikuttaa meihin syvästi persoonallisilla tavoilla.

Amerikkalaisen MIT:n (Massachusets Institute of Technology) tutkijat tarkastelivat äskettäin aivojen aktiivisuutta musiikin kuuntelun yhteydessä, jotta ymmärtäisivät paremmin käsittelevätkö aivot kuultuja ääniä yhtenä kokonaisuutena vai kulkevatko eri lähteiden tuottamat impulssit mahdollisesti eri osa-alueiden käsiteltäviksi. Tiedemiehet käyttivät FMRI -dataa (Toiminnallinen magneettikuvaus), joka oli saatu koehenkilöiltä heidän kuunnellessaan 165 erilaista ääntä; musiikkia, puhetta ja jokapäiväistä melua. Tutkijat totesivat, että musiikilla, genrestä riippumatta on aivan omat mekanisminsa aivojen kuuloalueella tapahtuvassa prosessoinnissa. Eri tyyppiset äänimaailmat kulkeutuivat tyystin eri hermoratoja pitkin aivojen käsitellessä niitä. Ääni-impulssit vaikuttivat eri aivoalueisiin riippuen siitä, oliko kyse musiikista, puheesta tai hälystä. Emotionaaliset vaikutukset ihmiseen vaihtelivat hyvin suuresti äänien laadun mukaan. 

Musiikki auttaa emotionaalisen tasapainon saavuttamisessa; mieltä kuohuttavat tunteet, pelot ja yllättävien tapahtumien aiheuttavat negatiiviset reaktiot kyetään hallitsemaan paremmin musiikin avulla kuin ilman sitä. Ajatellaan vaikkapa avioeroa, läheisen kuolemaa tai potkuja työstä, sopivan musiikin avulla tunnetasapaino voi säilyä menetyksestä huolimatta! Musiikki voi jopa nostaa kipu- ja ärsytyskynnystä ja siten toimia kipulääkkeenä. 

Musiikki voi vaikuttaa suuresti mielialallamme, joten meidän on valittava viisaasti mitä kuuntelemme. Kun tuntuu masentavalta, voi olla houkuttelevaa soittaa musiikkia, joka sopii siihen, miltä tuntuu. Se voi kuitenkin saada meidät tuntemaan olomme entistäkin pahemmalta. 

Niinpä voi olla paljon hyödyllisempää valita sellaista musiikkia, joka on lähellä tuon hetkistä tunnetta, mutta emotionaalisesti hieman sen yläpuolella, esimerkiksi hieman nopeampitempoista tai hieman iloisempaa kuin tunnetila edellyttäisi, tai musiikkia, joka alkaa hitaana ja surullisena, mutta muuttuu iloisemmaksi ja vaikuttaa mielialaan kohottavalla tavalla.

Musiikin vaikutus on hyvin henkilökohtaista, ja se mikä toimii yhden henkilön kohdalla, ei välttämättä toimi samalla tavalla toiselle henkilölle. Tärkeätä on valita henkilökohtaisen musiikkimaun mukaista musiikkia, sitä jota on tottunut kuuntelemaan iloisina, kohottavina hetkinä. 

Erica Roth on kirjoittanut musiikin ja sydämen sykkeen välisistä suhteista ansiokkaan artikkelin, jossa hän mainitsee mm. että musiikin rytmi saattaa usein synkronoida sydämen sykkeen, toisin sanoen muuttaa sykkeen samaksi kuin musiikin rytmi. Tällöin kannattaa tietysti valita tempoltaan rauhallinen teos, jos tarkoitus on hidastaa sykettä - ja rentoutua. 

Ammattimuusikon kohdalla tämä ei aina pidä paikkaansa, koska kuuntelu usein herättää hänessä analysoivaa aivotoimintaa, joka tekee synkronointiprosessin hyvin komplisoiduksi. 

Oheisen linkin kautta löydät lisävalaistusta tähän aiheeseen:

https://www.google.fi/amp/s/www.livestrong.com/amp/article/75323-relationship-between-music-heart-rate/

Muistisairaalle henkilölle on hyvä valita sellaista musiikkia, josta hän on nauttinut nuoruudessaan. Tieteelliset tutkimukset ja käytännön kokemukset todistavat yhtäpitävästi, että mielimusiikin kuunteleminen voi palauttaa dementoituneen ja puhekykynsä menettäneen henkilön keskustelutaidon sellaiselle tasolle, että vuorovaikutus hoitohenkilökunnan ja omaisten kanssa alkaa tuottaa tyydytystä ja parantaa siten elämän laatua merkittävästi; potilas voi esittää omaan elämäänsä liittyviä toivomuksia, jotka lähipiiri voi näin toteuttaa - molemmat osapuolet hyötyvät! 

Musiikki tehoaa kuin lääke

Tässä viittaan Hyvä Terveys–lehden artikkeliin, jossa kerrotaan muutamista kotimaisista ja ulkomaisista tutkimuksista, joiden tulokset yksiselitteisesti todistavat ”Tunti musiikkia potilaan oman maun mukaan joka päivä kahden kuukauden ajan”, lääkäri kirjoittaa reseptilomakkeelle. Musaresepti voi pian olla totta, sillä näyttöä musiikin tervehdyttävistä vaikutuksista kertyy kiivasta tahtia.

Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan pilottitutkimus osoitti, että musiikin kuuntelu edistää toipumista aivohalvauksesta. Kielellinen muisti ja tarkkaavaisuus elpyi paremmin niillä potilailla, jotka nautiskelivat päivittäin annoksen itse valitsemaansa musiikkia.

Lisää todisteita musiikin kuntouttavista vaikutuksista julkaisivat äskettäin myös Lontoon Imperial Collegen tutkijat. He havaitsivat musiikin petraavan aivohalvauksen vioittamaa hahmotuskykyä.

Näin ollen ne väitteet, että yhteiskunnan on ensin saatava sairaalat ja hoitoyksiköt kuntoon, ja jos jotain resursseja jää jäljelle, vasta sitten voidaan ajatella kulttuuriin ja musiikkiin panostamista. Tämä on todella vaarallista ajattelua ja johtaa suureen resurssien tuhlaukseen! Esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelissa Vesa Siren kertoi 29.4.2016 seuraavaa: 

Tutkimusten mukaan jokainen kulttuuriin sijoitettu euro maksaa itsensä epäsuorasti takaisin kaksi-, jopa kuusinkertaisesti. Festivaalipaikkakunnilla hyötysuhde saattaa olla monikymmenkertainen.”

Nämä sanat lausui säveltäjä Kalevi Aho. 

Viime syksynä kutsuin Nuottiavain-tapahtuman vieraaksi Palokan Pelimannitalolle Pietarin valtionyliopiston psykologian professorin, Anatoly Zhirkovin  esitelmöimään aiheesta Musiikki ja terveys. Hän kertoi omasta työstään aiheen parissa. Hänen tutkimuksissaan paljastui monia musiikin hyödyllisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen; oikein valitun musiikin kuuntelu vaikuttaa verenpaineeseen, se rentouttaa, parantaa unen laatua, selkiinnyttää ajatuksia, vahvistaa muistia, vähentää masennusta jne. 

Professori Zhirkov kertoi myös Pietarin synnytyslaitoksen hankinnoista vuodelta 1904: silloin laitokselle hankittiin Saksasta urut, joiden musiikilla äitien synnytystuskia vähennettiin hyvin tuloksin! Tämä tapahtui siis vuonna 1904!

Ohjeita musiikin kuunteluun:

Joskus voit laittaa musiikin soimaan taustalle, kun jatkat päivittäisten aktiviteettiesi kanssa. On hyvä laulaa tai hyräillä, tai jopa tanssia! Voit tehdä sen ehkä yksin, vaikka se voi olla hauskempaa muiden, hyvien ystävien kanssa. Silloin toimintaa tukee myös sosiaalinen aspekti. 

Tee soittolistoja matkapuhelimellasi tai musiikkisoittimellasi mielialasi mukaisesti sopivalla musiikilla, esimerkiksi vähitellen kevyemmäksi ja nopeammaksi, jos tunnet itsesi surulliseksi.  Jos taas olet jännittynyt, soita rauhoittavaa. 

Voit luoda soittoluettelon jokaiselle tunteelle ja nimetä ne vastaavasti esim. rauhoittavaa, innostavaa tai kohottavaa. Näitä suosikkeja löydät helposti YouTuben pohjattomasta aarreaitasta - ihan ilmaiseksi!

Oheisena muutamia linkkejä:

• https://youtu.be/8IKqmLG7v1w
• https://youtu.be/bgV2_mHyzbQ
• https://youtu.be/njHvGxZgTPk

Edellä mainitut linkit avaavat kuunneltavaksesi useita tunteja kestävät kuunteluhetket. Kokeile!