Muista, mitä tahansa sattuukin, hymyile! - What ever happens, Smile!

Sain tänään tällaisen viestin sähköpostiini

Dear Mikko,
"Smile" was an instrumental composed by Charlie Chaplin inan age when silent movies were still big. It wasn't given lyrics until many years later. Here it is performed by Michael Jackson with scenes from Chaplin as "The Tramp."

http://www.GreatShowTunes.com/page/5333.html
Johanna Bach
Great Show Tunes .com
P.S. Please share with friends and colleagues who might enjoy these great videos!

Michael Jackson

Michael Jackson
 

Charlie Chaplin

Smile on yksi perimmäisiä lauluja sarjassa "älä anna maailman polkea sinua alas." Loppujen lopuksi... huomaat, että elämä on yhä arvostettavaa, jos vain jaksat hymyillä.  

Olet varmaan kuullut tämän laulun tuhat kertaa, satojen taiteilijoiden laulamana. Mutta tiesitkö, että musiikin on säveltänyt CharlieChaplin? Nykyaika oli hänen vuoden 1936 elokuvansa, jossa hänen nimikkohahmonsa, Tramp, Kulkuri, aivan viimeisen kerran esittää huojuvan pikku kävelynsä.

Lähes 20 vuotta myöhemmin John Turner ja Geoffrey Parsons lopuksi lisäsivät kauniin sanoituksen, NatKing Cole levytti sen, ja me olemme rakastaneet laulua siitä lähtien. Tämä ihana Michael Jacksonin esitys on (joka tiettävästi oli hänen suosikkilaulunsa) tehnyt Chaplinin Trampista, Kulkurista klassikkovideoklipin, kun hän taistelee erilaisten vaikeuksien läpi kunnes palaa kasvot ilosta loistaen, sellaisena kuin vain hän hymyilee.

Chaplinista on sanottu, että "vain nero voi tulla ulos elokuvateollisuudesta" (GeorgeBernard Shaw), ja tämä musiikki näyttää toisen puolen hänen nerouttaan hänen kirjallisen, näyttelemisen, ja ohjaamisen lisäksi.

Smile is one of the ultimate "don't let the world get you down songs." After all...you'll find that life is still worthwhile if you just smile. You've probably heard this song a thousand times, sung by a hundred artists. But, did you know the music was written by Charlie Chaplin? It was for his 1936 movie, Modern Times, in which his signature character, The Tramp, does his wobbly little walk away for the very last time. 

Nearly 20 years later John Turner and Geoffrey Parsons finally added beautiful lyrics, Nat King Cole recorded it, and we've been in love with the song ever since. This lovely performance is by Michael Jackson (reportedly his favorite song) set to classic clips of Chaplin as The Tramp, as he struggles through various difficulties until he lights up his face with gladness as he just smiles. 

http://www.GreatShowTunes.com/page/5333.html
 

George Shearing

George Shearing syntyi sokeana työläisperheeseen Batterseassa, Etelä-Lontoossa, Englannissa 13. elokuuta 1919. Hän oli yhdeksänlapsisen perheen kuopus. Perheen isä kuljetti hiiltä, ja äiti siivosi junanvaunuja.
George aloitti pianonsoiton kolmen vuoden ikäisenä, ja 28 vuoden ikäisenä hänellä oli ensimmäinen julkinen esiintyminen musiikillisena vieraana BBC:n ohjelmassa.                 
Tässä hän esiintyy uransa loppupuolella kanadalaisen basistin Neil Swainsonin kanssa kappaleessa "Lullaby of Birdland".

Wikipedia kertoo seuraavaa:
Sir George Shearing (OBE, 13. elokuuta 1919 Lontoo, Britannia – 14. helmikuuta 2011 Manhattan, New York, Yhdysvallat^[1]) oli brittiläissyntyinen, myöhemmin yhdysvaltalaistunut jazz-pianisti ja -vibrafonisti.

Shearing syntyi sokeana ja aloitti pianonsoiton kolmevuotiaana. Jazz-musiikista innostuttuaan hän aloitti esiintymisen Lontoon alueen hotelleilla, klubeilla ja pubeilla, toisinaan sooloartistina, joskus tanssiyhtyeiden kanssa.

Shearing alkoi saada mainetta 1940-luvulla, jolloin hän muun muassa pääsi esiintymään BBC:lle ja voitti seitsemän peräkkäistä Melody Makerin äänestystä. Shearing siirtyi vuonna 1946 Yhdysvaltoihin, jonka kansalaisuus hänelle myönnettiin 1955.

Shearing johti omaa kvintettiään ja sävelsi sille muun muassa "September in the Rainin" ja "Lullaby of Birdlandin" (1952). Birdland viittaa newyorkilaiseen jazz-klubiin^[2]. Myöhemmällä urallaan Shearing esiintyi sekä solistina, duossa että triossa. Shearingin suosio alkoi hiipua 1970-luvulla mutta koki renessanssin hänen solmittuaan vuonna 1979 levytyssopimuksen Concord Recordsin kanssa.

Shearing teki yhteistyötä muun muassa Nat King Colen, Peggy Leen, Ernestine Andersonin, Carmen McRaen, Nancy Wilsonin ja Mel Tormén kanssa. Hän oli myös kiinnostunut klassisesta musiikista ja esiintyi orkesterien kanssa.

Shearingista tehtiin ritarikunnan jäsen vuonna 2007, ja hän on myös Hollywood Walk of Famessa. Shearing kuoli sydämen vajaatoimintaan 91-vuotiaana 14. helmikuuta 2011.^[1]