Innokkaana musiikin ystävänä RikkiMikko on viime aikoina miettinyt eri musiikin lähteiden merkitystä kuuntelun kannalta. Tällä hetkellä on käytettävissä eri tyyppisiä musiikkia kuultavaksi tuottavia lähteitä: perinteinen
Ylen Ykkönen ,
Classic FM, joskus harvoin televisio, aidot konsertit, CD- levyt ja mp3- soittimet, tietokoneen kautta kuunneltavat nettiradiot sekä itse tuotettu musisointi.
Radiosta ja televisiosta tulevaan musiikkiin et voi juurikaan vaikuttaa; sieltä tulee se, mitä sieltä on määrätty tulevaksi. Kanavaa vaihtamalla voit tietysti siirtyä ehkä genrestä toiseen, toisin sanoen, jos joku klassisen musiikin kanava ei miellytä, vaihdat kevyen puolelle, esimerkiksi
Iskelmä,
Groove FM,
Radio Nova,
Voice ja niin edelleen, joista tulee sitten sitä, mitä juontajan mieleen on pälkähtänyt. Jazzin suhteen sitä paitsi valinnan mahdollisuudet lienevät tällä hetkellä Suomessa aika vähäiset. Sitä lajia tulee tiettynä viikonpäivänä tiettyyn kellonaikaan puoli tuntia, ja sillä selvä. Ajansiirtolaitteet tietysti muuttavat tilannetta, ja voit hyvin tallentaa jonkun esityksen ja kuunnella sen sitten silloin, kun sinua miellyttää.
Konserttiin menet kuuntelemaan nimenomaan sitä ohjelmistoa, jonka joku orkesterin asiasta päättävä elin on kuukausia aikaisemmin suuressa viisaudessaan päättänyt. Sinä valitset vain joko tai, siis joko menet konserttiin tai jätät menemättä, muuta valintaa et voi tehdä! Toki ne elämykset sitten ovat usein aivan omaa luokkaansa, kun voi paitsi kuulla hienoa musiikkia, myös nähdä kuinka sitä tuotetaan. Usein akustinenkin puoli musiikkihetken nautinnossa siellä konserttitilassa on toista luokkaa, kuin radion tai television välittämä, ainakin silloin, jos sattuu asumaan kerrostalossa tai muuten vain joutuu varomaan naapurien häiriintymistä.
Tämän kirjoituksen ajatuksena on tuoda esiin eräs uusi aspekti musiikin kuuntelussa, nimittäin tietty yllätyksellisyys, jonka nettiradio vain voi tuoda; tiedät suunnilleen minkä tyyppistä musiikkia on tulossa, jos valitset esimerkiksi
last.fm:n hakemistosta
Jazz tai
Big Band, siis jonkun tietyn genren, tai jos valitset vaikkapa
Patrick Gallois tai
Mozart, voit odottaa saavasi kuulla huipputason huilumusiikkia tai vastaavasti wieniläisklassista sinfoniamusiikkia, vaikkapa Haydnia, last.fm kun ei aina suoraan ryhdy soittamaan välttämättä juuri valintaikkunaan kirjoitetun säveltäjän tai taiteilijan omia teoksia, vaan usein myös heitä lähellä olevia.
Tämä tekeekin asian todella mielenkiintoiseksi. Sinulla on nyt paljon enemmän odotuksia (ja ehkä yllätyksiäkin saattaa tulla), kuin laittaessasi oman sataan kertaan soitetun mielikappaleesi sisältämän CD:n levysoittimeen tai napsauttaessasi (kännykässäsi olevan?) mp3- soittimen päälle. Näistä välineistä kuulet vain sen valikoiman, jonka olet itse aivan tieten tahtoen jostain hankkinut, mutta et mitään muuta.
Last.fm palvelee sinua "oppivana mediana" reagoidessaan sinun mieltymyksiisi: kun kuulet jonkun sinua miellyttävän teoksen, voit ilmaista ihastuksesi painamalla punaista sydämen kuvaa, mikä tavallaan ohjelmoi tulevaa valikoimaa sinun ohjeistuksesi mukaan. Tämä toiminto luonnollisesti edellyttää palvelun käyttäjäksi rekisteröitymistä, jotta tietokoneohjelma voi palvella juuri sinua eikä ota listallesi esimerkiksi naapurin Kaisan toivomuksia. Kaikissa tapauksissa voit painaa ll> eli eteenpäin- merkkiä, jos teos ei miellytä tai jos muuten haluat mennä tarjolla olevalla listalla eteenpäin.
Rekisteröityjen käyttäjien suosikkilistat ovat mainio sielun peili; kuinka ollakaan, kun RikkiMikko napsautti omaa suosikkilistaansa, ensimmäisenä alkoi soida
Gustav Holst – Peace, jonka jälkeen tuli sitten
Nicolo Paganini – No. 21 In A Major, siis sellaista musiikkia, jonka lähisukulaisia oli tullut joskus merkittyä suosikkeihin. Voit tarkastella myös toisten rekisteröityneiden palvelun käyttäjien mieltymyksiä ja antaa heille vaikka näihin seikkoihin liittyviä kommentteja.
Esitettävään musiikkiin liittyvä henkilö, säveltäjä tai esittäjä on saanut kunkin teoksen aikana näkyvissä olevan pienimuotoisen elämäkerran tai CV:n, joita palvelun rekisteröityneet käyttäjät voivat käydä muokkaamassa, kuten Wikipediassa. Tämä osapalvelu tekee last.fm:stä ajan tasalla pysyttelevän musiikin tietoteoksen, jota opiskelemalla voi täydentää musiikin historian tietämystään.
Palvelu on ilmainen, mutta muusikon elinkeinon harjoittamisen kannalta hyvä puoli on se, että kuunteleva yleisö voi käydä tällä sivustolla myös kätevästi levyostoksilla, jotka voi ladata omalle koneelle ja maksaa kätevästi VISA- kortilla. Valikoima on todella laaja.
Sir Arnold Edward Trevor Bax, KCVO (8 November 1883 — 3 October 1953), was an English composer and poet. His musical style blended elements of Romanticism and Impressionism, always with a strong Celtic influence. His orchestral scores are noted for their complexity and colourful instrumentation. Bax’s poetry and stories, which he wrote under the pseudonym of Dermot O’Byrne, reflect his profound affinity with Irish poet William Butler Yeats and are largely written in the tradition of the Irish Literary Revival. 
Diana Krall was born into a musical family in